Rivitalon ikkunaremontti kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle, ei yksittäisen osakkaan. Asunto-osakeyhtiölaki on määritellyt yhtiön vastaavan ulkopinnoista ja rakenteista, kuten karmista, mutta 1.10.2026 alkaen vastuu laajenee kattamaan koko ikkunan. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin muuttaa tätä vastuunjakoa, minkä vuoksi sen tarkistaminen on aina ensimmäinen askel.
Prosessi etenee tyypillisesti taloyhtiön hallituksen aloitteesta, usein rakennuksen kuntotarkastuksen perusteella. Hallitus valmistelee ja kilpailuttaa hankkeen, mutta lopullisen päätöksen tekee yhtiökokous, jossa jokainen osakas pääsee käyttämään ääntään.
Kuka vastaa ikkunoista? Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuu
Asunto-osakeyhtiölain oletusarvoinen kunnossapitovastuu on jakanut ikkunan osiin, mutta 1.10.2026 alkaen vastuu siirtyy kokonaan taloyhtiölle. Tähän asti taloyhtiö on vastannut kaikista ulko-osiin liittyvistä korjauksista:
- Ikkunan ulkopuite ja karmi: Nämä ovat osa julkisivua, ja niiden kunto ja yhtenäinen ulkonäkö ovat yhtiön vastuulla.
- Ulkopinnan lasitus ja tiivisteet: Yhtiö huolehtii, että ikkunat ovat säänkestäviä ja eristävät lämpöä.
- Maalaus ja kunnostus ulkopuolelta: Kaikki julkisivuun vaikuttavat huoltotyöt kuuluvat yhtiölle.
Aiemmin osakkaan vastuulle jäivät asunnon sisäpuoliset osat:
- Sisäpuite ja sisäpinnat: Osakas vastaa sisäpuolen pintojen, kuten maalipintojen, kunnossapidosta.
- Sälekaihtimet ja muut sisäpuoliset varusteet: Nämä katsotaan osaksi huoneiston irtaimistoa tai varustelua.
Käytännössä tämä jako on tarkoittanut, että esimerkiksi sisäpuitteen lasin korjaus on ollut osakkaan vastuulla. 1.10.2026 alkaen myös se siirtyy yhtiölle. Koko ikkunarakenteen uusiminen on joka tapauksessa ollut yhtiön tehtävä. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin muuttaa vastuunjakoa, mutta tämä on harvinaista.
Päätöksenteko: Yhtiökokous päättää, hallitus valmistelee
Ikkunaremontti on merkittävä hanke, joka vaatii aina yhtiökokouksen päätöksen. Prosessi etenee järjestelmällisesti ja alkaa yleensä vuosia ennen varsinaista remonttia.
- Tarpeen tunnistaminen: Usein tarve havaitaan taloyhtiön kuntoarviossa tai energiatodistuksen päivityksen yhteydessä. Myös osakkailta tuleva palaute vetoisista tai huonokuntoisista ikkunoista voi käynnistää prosessin. Hallitus voi pyytää asiantuntijaa arvioimaan, onko jo aika selvittää, milloin ikkunat pitää vaihtaa.
- Hankesuunnittelu: Hallitus tilaa hankesuunnitelman, jossa asiantuntija määrittelee remontin laajuuden, kiireellisyyden ja alustavan budjetin. Tässä vaiheessa kartoitetaan eri ikkunavaihtoehtoja ja niiden teknisiä ominaisuuksia.
- Kilpailutus ja esittely: Hallitus pyytää tarjouksia useammalta urakoitsijalta hankesuunnitelman pohjalta. Tarjoukset ja suunnitelma esitellään yhtiökokoukselle.
- Yhtiökokouksen päätös: Yhtiökokous päättää remontin toteuttamisesta, urakoitsijan valinnasta ja hankkeen rahoituksesta. Tavalliseen kunnossapitoremonttiin riittää yleensä yksinkertainen enemmistöpäätös. Rahoitus järjestetään tyypillisesti yhtiön nostamalla lainalla, jota osakkaat maksavat takaisin rahoitusvastikkeena.
Koko prosessi voi kestää vuodesta kahteen. Huolellinen valmistelu varmistaa, että taloyhtiön ikkunaremontin hinta ja prosessi pysyvät hallinnassa ja lopputulos on laadukas.
Voiko osakas remontoida ikkunat omatoimisesti?
Joskus osakas haluaisi uusia oman asuntonsa ikkunat, vaikka koko yhtiötä koskevaa remonttipäätöstä ei ole tehty. Tämä on mahdollista, mutta vaatii aina taloyhtiön luvan ja noudattaa tarkkoja ehtoja.
Osakkaan on tehtävä hallitukselle kirjallinen muutostyöilmoitus. Hallitus käsittelee ilmoituksen ja myöntää luvan, jos työ täyttää yhtiön asettamat ehdot. Ehtoja ovat tyypillisesti:
- Yhtenäinen ulkonäkö: Uusien ikkunoiden on oltava ulkonäöltään, väriltään ja jaotukseltaan samanlaiset kuin talon muut ikkunat.
- Tekniset vaatimukset: Ikkunoiden lämmöneristävyyden (U-arvo) ja äänieristävyyden on vastattava vähintään alkuperäistä tai yhtiön määrittelemää nykytasoa.
- Ammattimainen asennus: Työ on teetettävä ammattilaisella, ja osakkaan on toimitettava yhtiölle todistukset asianmukaisesta asennuksesta ja valvonnasta.
Osakas vastaa kaikista omatoimisen remontin kustannuksista. On myös tärkeää huomioida, että kunnossapitovastuu näistä uusituista ikkunoista on aiemmin voinut siirtyä osakkaalle. 1.10.2026 alkaen vastuu pysyy kuitenkin lähtökohtaisesti yhtiöllä.
Luvat ja ilmoitukset: Riittääkö muutostyöilmoitus?
Rivitalon ikkunaremontti vaatii lähes aina jonkinlaisen luvan tai ilmoituksen. Toimenpiteen luonne ratkaisee, mikä niistä on tarpeen.
- Muutostyöilmoitus taloyhtiölle: Tämä on pakollinen aina, kun osakkaan remontti voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla oleviin rakenteisiin.
- Toimenpidelupa tai rakennuslupa kunnalta: Jos ikkunaremontti muuttaa merkittävästi julkisivun ulkonäköä, tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan lupa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ikkunoiden koon tai muodon muuttaminen, ikkunajaon poistaminen tai uusien ikkunoiden lisääminen. Jos vanhat ikkunat korvataan täysin samankokoisilla ja -näköisillä uusilla malleilla, pelkkä taloyhtiön sisäinen prosessi yleensä riittää. Isännöitsijä osaa selvittää paikkakunnan käytännöt.
Kun taloyhtiö teettää remontin yhteishankintana, isännöitsijä ja hallitus hoitavat tarvittavien lupien hakemisen keskitetysti.
Kustannukset ja kotitalousvähennys rivitalossa
Taloyhtiön yhteishankkeena toteuttama ikkunaremontti rahoitetaan yleensä yhtiön ottamalla lainalla, jonka osakkaat maksavat takaisin kuukausittaisina rahoitusvastikkeina. Osakkaalla voi olla myös mahdollisuus maksaa oma osuutensa kerralla pois.
Kotitalousvähennys on tärkeä etu, mutta sen soveltuminen rivitalon ikkunaremonttiin riippuu siitä, kuka on työn maksaja.
- Taloyhtiö maksaa remontin: Kun remontti rahoitetaan yhtiön kautta ja osakkaat maksavat vastiketta, yksittäinen osakas ei voi hakea kotitalousvähennystä. Verottajan tulkinnan mukaan maksaja on taloyhtiö, ei osakas, vaikka raha kerätäänkin osakkailta.
- Osakas maksaa remontin itse: Jos osakas on saanut muutostyöluvan ja teettää ikkunaremontin omaan asuntoonsa omalla kustannuksellaan, hän on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voi saada ainoastaan työn osuudesta.
Vuonna 2026 kotitalousvähennyksen määrä on 40 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta. Enimmäismäärä on 2 100 euroa vuodessa henkilöä kohden, ja omavastuu on 150 euroa. Puolisot voivat saada yhteensä jopa 4 200 euron vähennyksen. Tämä tekee omatoimisesta remontista taloudellisesti houkuttelevamman, mutta yhtiön yhteishankkeen edut kustannustehokkuudessa ja laadunvalvonnassa ovat usein suuremmat.